Karies on latinankielinen nimitys hampaiden reikiintymiselle, mutta se on myös sairaus. Hampaiden reikiintymiseen vaikuttavat suuresti elämätavat, eli se mitä syödään, kuinka hampaista huolehditaan ja kuinka paljon fluoria käytetään.
Kariesta on yleensä eniten lapsilla, mutta sen voivat saada myös aikuiset. Kariesta voi syntyä hampaiden eri pinnoille:
- Kruunukaries: useimmiten karies syntyy hampaan kruunuun, eli hampaan näkyvään osaan.
- Juurikaries: ienten vetäytymisen seurauksena paljastuneelle juuripinnalle syntynyt karies.
- Sekundaarikaries. Vanhan paikan reunaan syntynyt karies.
Suun kuivumisesta kärsivillä aikuisilla riski karieksen syntymiseen on erityisen suuri. Suun tilapäistä tai pysyvää kuivumista voivat aiheuttaa jotkut sairaudet, lääkkeet, sädehoidot sekä sytostaattihoidot. Suun pysyvä kuivuminen aiheuttaa suuren riskin hampaiden reikiintymiselle, sillä syljellä on tärkeä tehtävä hampaiden terveyden ylläpidossa.
Karieksesta saattaa aiheutua komplikaatioita. Hoitamaton reikä saattaa tuhota hampaan sekä hampaan ytimessä sijaitsevat hermot. Tämä taas saattaa johtaa vakavampiin tulehduksiin, joita saatetaan joutua hoitamaan juurihoidolla, leikkauksella tai jopa hampaan poistolla.
Mistä tietää onko hampaassa reikä?
Vain hammaslääkäri voi varmasti nähdä onko hampaassa reikä. Reikä voi syntyä myös osittain hampaan pinnan alle, josta sitä ei voi nähdä, tai hammasväleihin. Hiilihydraatteja sisältävää ruokaa syödessä bakteerit alkavat käyttää ruoan sisältämää sokeria ravintonaan ja tuottavat samalla kiillettä syövyttäviä happoja. Tätä tapahtumaa kutsutaan happohyökkäykseksi. Jos syljellä ei ole aikaa korjata vahingoittunutta kiillettä ruokailujen välissä, se kuluu yhä enemmän seuraavan happohyökkäyksen aikana. Kun kiille on syöpynyt tarpeeksi suurelta alueelta, syntyy siihen reikä.
Yleisimmin kariesta muodostuu poskihampaiden purupintojen uurteisiin, hampaan keskiosiin sekä ienrajaan. Säännölliset hammastarkastukset ovat paras tapa havaita reiät ajoissa ja hoitaa ne ennen niiden pahenemista vakavammiksi ja kalliimmiksi hoitaa.
Miten ehkäistä kariesta?
- Harjaa hampaat kahdesti päivässä ja puhdista myös hammasvälit hammaslangalla päivittäin.
- Käy säännöllisesti hammastarkastuksissa. Tarkastukset auttavat ehkäisemään suurempia ongelmia, ja hoitamaan pienet, ennen kuin ne kehittyvät pahemmiksi.
- Syö tasapainoista ruokaa ja säännöllisesti. Kolme pääateriaa sekä kahdesta kolmeen välipalaa, jotka eivät sisällä sokeria ja tärkkelystä. Sokeria sisältävät ruoat tulisi syödä pääaterioiden yhteydessä eikä välipaloina, jotta hampaat eivät altistuisi happohyökkäyksille niin montaa kertaa päivässä.
- Käytä aina fluorihammastahnaa. Kysy hammaslääkäriltäsi mahdollisesta lisäfluorin tarpeesta.
 |
|||
| Terve hammas | Alkava karies | Pitkälle edennyt karies | |
