äiti kampaa tyttärensä hiuksia harjaessaan hampaitaan
Badge field

Mihin fluoria käytetään?

Published date field

Fluori auttaa hoitamaan ja ehkäisemään hampaiden reikiä. Lue lisää fluorista ja siitä, mihin fluori vaikuttaa.

Fluoridi, eli fluori (https://www.colgate.fi/oral-health/articles/what-is-fluoride), on yleisesti luonnossa esiintyvä mineraali, ja myös ruoat ja lähdevesi voivat sisältää luonnosta peräisin olevaa fluoria. Koska fluori auttaa ehkäisemään hampaiden reikiintymistä, sitä lisätään joissain maissa juomaveteen, mutta Suomessa tämä ei ole käytäntönä (THL). Fluoridin määrää juomavedessä valvotaan vesilaitoksissa.

Pohjavedessä fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla pohjavedessä voi olla epätavallisen paljon fluoridia. Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy fluoridin geokemiallinen esiintymiskartta, joka kertoo yleisellä tasolla fluoridin esiintymisestä Suomessa. Jos juomavetesi tulee omasta kaivosta alueilla, joissa on aiheellista epäillä fluoridin kohonnutta pitoisuutta, kaivon vesi kannattaa testata.

Mitä fluori tekee hampaille?

Fluori (https://www.colgate.fi/oral-health/fluoride) auttaa ehkäisemään reikiintymistä kahdella tapaa:

  • Lapsilla fluori sitoutuu kasvavaan hammasluuhun ja kovettaa kiillettä maitohampaissa ja pysyvissä hampaissa jo ennen niiden puhkeamista

  • Aikuisilla fluori edesauttaa kiilteen kovettumista pysyvissä hampaissa.

Fluorin vaikutus perustuu suussa tapahtuvaan luonnolliseen mineralisaatioprosessiin. Syömisen aikana ja sen jälkeen syljen hapokkuus lisääntyy, mitä kutsumme happohyökkäykseksi. Se kuluttaa mineraaleja, kuten kalsiumia ja fosfaattia, hampaan pinnalta, eli demineralisoi hampaita. Muina aikoina sylki on vähemmän hapokasta, jolloin se toimii päinvastaisesti ja korvaa menetettyjä mineraaleja hampaan pintaan. Tätä prosessia kutsutaan remineralisaatioksi. Jos fluoria on saatavilla remineralisaation aikana, hampaiden pinnoille varastoituvista mineraaleista tulee normaalia kovempia, mikä auttaa vahvistamaan hampaita ja ehkäisemään demineralisaatiota seuraavan happohyökkäyksen aikana.

Kuinka tiedän saanko sopivan määrän fluoria?

Suomen Hammaslääkäriliitto (https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi) suosittelee harjaamaan hampaat ainakin kahdesti päivässä, aamulla ja illalla, käyttämällä pehmeää hammasharjaa ja fluorihammastahnaa. Noudatettaessa tätä ohjetta turvataan päivittäinen fluorin saanti ja estetään hampaiden reikiintyminen, kun reikiintymisriski, eli kariesriski, ei ole kohonnut. Lisäfluoria tarvitaan yleensä silloin, jos hampaiden reikiintymisriski on kohonnut. Jos kariesriski on kohonnut, kysy suositusta lisäfluoridia sisältävän hammastahnan käytön aloittamisesta hammaslääkäriltä, suuhygienistiltä, sairaanhoitajalta tai lääkäriltä. Lisätietoa voit myös kysyä lähimmästä apteekista. Jos fluorin määrä juomavedessä on suosituksia suurempi (yli 0,7 mg/l), lasten hampaiden hoidosta kannattaa keskustella hammaslääkärin tai -hoitajan kanssa, sillä heille voidaan suositella vähemmän fluoria sisältävää hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. Alle kouluikäisillä on tärkeä noudattaa oikeaa annostusta hammastahnan ja muiden fluoridituotteiden käytössä hammasfluoroosin ehkäisemiseksi. Liiallisesta fluoridin saannista voi alle kouluikäisillä seurata fluoroosi, joka aiheuttaa pysyviin hampaisiin vaaleita läikkiä vielä kehittymässä olevan hampaan mineralisaatiohäiriön vuoksi.

Fluorin ominaisuudet ja merkitys

Fluoridi vähentää hampaiden reikiintymistä, koska se estää bakteerien aiheuttamaa hammaskiilteen mineraalien liukenemista. Lisäksi fluoridi auttaa bakteerien jo liuottaman kiilteen uudelleen mineralisoitumista. Fluoridi ehkäisee myös hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien aineenvaihduntaa ja happojen tuottoa. Hammastahnan sisältämän fluoridin vaikutusta hampaissa saadaan tehostetuksi lisäämällä harjauskertoja ja tahnan määrää. Hammastahnaa voidaan myös purskutella jonkin aikaa harjauksen jälkeen suussa fluorin vaikutuksen lisäämiseksi. Kouluikäisten ja sitä vanhempien, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut, on hyvä olla harjauksen jälkeen syömättä ja juomatta noin 2 tunnin ajan.

Fluorin lähteet ja saanti

Lisäfluoridia tarvitaan yleensä silloin, kun hampaiden reikiintymisen riski on erityisen suuri. Syynä voi olla esimerkiksi syljen erityksen vähentyminen, mikä voi johtua tietyistä sairauksista. Tavanomaisten hammastahnojen lisäksi fluoridia saa esimerkiksi fluoridigeeleistä, fluoridihuuhteista, fluoritableteista sekä hammashoitolassa annosteltavista vahvoista fluoridilakoista tai -liuoksista. Apteekeista on saatavana myös vahvaa, 5 000 ppm fluoridia sisältävää hammastahnaa. Vahvalla fluoridilla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi sylkirauhasten alueelle sädehoitoa saaneilla ja juurikariesongelmaisilla potilailla.

Fluoridin käyttö suuhygieniatuotteissa

Fluoridin lisääminen suuhygieniatuotteisiin on turvallinen, edullinen ja helppo tapa suojata hampaita. Maailman hammaslääkärijärjestö puhuu sen puolesta, miten tärkeää on harjata hampaat kahdesti vuorokaudessa fluoridia sisältävällä hammastahnalla. Markkinoilla olevia fluoridiyhdisteitä ovat natriumfluoridi, natriummonofluorofosfaatti, amiinifluoridi, tinafluoridi ja kaliumfluoridi. Fluoridiyhdisteitä lisätään tyypillisimmin hammastahnoihin, mutta sen lisäksi myös muun muassa erilaisiin suuhuuhteisiin ja imeskeltäviin tabletteihin. Lähtökohtaisesti fluoridia sisältävät valmisteet on suunniteltu karieksen ehkäisyyn, mutta niitä voidaan käyttää myös esimerkiksi ienongelmiin ja hampaiden vihlontaan. Karieksen ehkäisyssä natriumfluoridi ja amiinifluoridi vaikuttaisivat olevan tehokkaimpia fluoridiyhdisteitä. Eroosion ehkäisyssä taas tinafluoridi näyttäisi olevan tehokkain fluoridiyhdiste.

Fluoridivalmisteita myydään niin apteekissa kuin erilaisissa marketeissakin. Apteekissa myydään sekä reseptivapaita että reseptin vaativia fluoridivalmisteita. Apteekissa myytävissä fluoridivalmisteissa natriumfluoridi on ylivoimaisesti käytetyin fluoridiyhdiste. Huomioi myös se, että valmisteiden fluoridipitoisuuksissa saattaa olla suuriakin eroja riippuen valmistemuodosta ja valmisteen käyttötarkoituksesta.

$altImage

Haluatko lisää suunhoitovinkkejä suoraan sähköpostiisi?

Tilaa tästä

Tämä artikkeli on tarkoitettu lisäämään ymmärrystä ja tietämystä yleistä suuhygieniaa koskien. Se ei korvaa ammattimaisia neuvoja, diagnoosia tai hoitoa. Käänny aina hammaslääkärisi tai muun terveydenhuollon ammattilaisen puoleen, jos sinulla on kysyttävää sairautta tai sen hoitoa koskien.