Fluoridi, eli fluori, on yleisesti luonnossa esiintyvä mineraali, ja myös ruoat ja lähdevesi voivat sisältää luonnosta peräisin olevaa fluoria. Koska fluori auttaa ehkäisemään hampaiden reikiintymistä, sitä lisätään joissain maissa juomaveteen, mutta Suomessa tämä ei ole käytäntönä (THL). Fluoridin määrää juomavedessä valvotaan vesilaitoksissa.
Pohjavedessä fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla pohjavedessä voi olla epätavallisen paljon fluoridia. Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy fluoridin geokemiallinen esiintymiskartta, joka kertoo yleisellä tasolla fluoridin esiintymisestä Suomessa. Jos juomavetesi tulee omasta kaivosta alueilla, joissa on aiheellista epäillä fluoridin kohonnutta pitoisuutta, kaivon vesi kannattaa testata.
Kuinka fluori toimii?
Fluori auttaa ehkäisemään reikiintymistä kahdella tapaa:
- Lapsilla fluori sitoutuu kasvavaan hammasluuhun ja kovettaa kiillettä maitohampaissa ja pysyvissä hampaissa jo ennen niiden puhkeamista
- Aikuisilla fluori edesauttaa kiilteen kovettumista pysyvissä hampaissa.
Fluorin vaikutus perustuu suussa tapahtuvaan luonnolliseen mineralisaatioprosessiin. Syömisen aikana ja sen jälkeen syljen hapokkuus lisääntyy, mitä kutsumme happohyökkäykseksi. Se kuluttaa mineraaleja, kuten kalsiumia ja fosfaattia, hampaan pinnalta, eli demineralisoi hampaita. Muina aikoina sylki on vähemmän hapokasta, jolloin se toimii päinvastaisesti ja korvaa menetettyjä mineraaleja hampaan pintaan. Tätä prosessia kutsutaan remineralisaatioksi. Jos fluoria on saatavilla remineralisaation aikana, hampaiden pinnoille varastoituvista mineraaleista tulee normaalia kovempia, mikä auttaa vahvistamaan hampaita ja ehkäisemään demineralisaatiota seuraavan happohyökkäyksen aikana.
Kuinka tiedän saanko sopivan määrän fluoria?
Suomen Hammaslääkäriliitto suosittelee harjaamaan hampaat ainakin kahdesti päivässä, aamulla ja illalla, käyttämällä pehmeää hammasharjaa ja fluorihammastahnaa. Noudatettaessa tätä ohjetta turvataan päivittäinen fluorin saanti ja estetään hampaiden reikiintyminen kun reikiintymisriski - eli kariesriski - ei ole kohonnut. Lisäfluoria tarvitaan yleensä silloin, jos hampaiden reikiintymisriski on kohonnut. Jos kariesriski on kohonnut kysy suositusta lisäfluoridia sisältävän hammastahnan käytön aloittamisesta hammaslääkäriltä, suuhygienistiltä, sairaanhoitajalta tai lääkäriltä. Lisätietoa voit myös kysyä lähimmästä apteekista. Jos fluorin määrä juomavedessä on suosituksia suurempi (yli 0,7 mg/l), lasten hampaiden hoidosta kannattaa keskustella hammaslääkärin tai -hoitajan kanssa, sillä heille voidaan suositella vähemmän fluoria sisältävää hammastahnaa.
